Huomioita parvekeviljelystä #2: yrtit ja salaatit

Kuten todettu: nyt kun ensimmäinen kesäni parvekeviljelijänä on takana, ajattelin kirjoittaa aiheesta muutamia keskeisiä havaintoja tänne kaiken kansan iloksi ja myös itselleni muistutukseksi seuraavaa kesää varten. Tässä osa kaksi, jossa kerron ajatuksiani yrttien ja salaattien kasvattamisesta, tarkemmin ottaen siis basilikan, rukolan ja jääsalaatin.

Basilika

Helppohoitoinen, satoisa, herkullinen, ihanan tuoksuinen ja kaunis kasvi on varmasti mukana kuvioissa myös ensi vuonna. Suosittelen lämpimästi kaikille, jotka nyt ylipäätään tykkäävät basilikasta joko tuoreeltaan esimerkiksi salaatin seassa taikka ruuan laitossa sellaisenaan tai kuivattuna ja jauhettuna.

Idätimme huhtikuussa koko joukon hyvin suurilehtistä lajiketta (nimi hukkui jo alussa, joten se jääköön mysteeriksi), koulimme pois kituliaimmat taimet ja siirsimme parhaat yksilöt toukokuussa parvekelaatikoihin. Kun kukinta näytti olevan alkamassa, leikkasimme varren pään poikki, jolloin kasvi haarautui ja teki lisää lehtiä.

Heinäkuussa tuhosimme koko kasvuston (alkoi olla sen verran riutuneessa kunnossa jatkuvan lehtien napsimisen ja kukkavarsien leikkomisen takia) ja idätimme uudet, joiden lehtiä syötiin sitten vielä syyskuussakin.

Kastella piti kerran päivässä, sillä laatikkoon mahtui suhteellisen vähän multaa. Enemmällä multamäärällä harvemminkin olisi ehkä riittänyt. Lannoitetta annettiin muutaman kerran viikossa, mikä näytti olevan ihan sopivasti. Torjunta-aineita ei pahemmin tarvinnut sumutella. Ihan tosi jees.

Syyskuussa kämppikseni keräsi jäljelläolevan basilikasadon ja kuivatti koko satsin. Maustehyllyssä on nyt hieno purkillinen itse tehtyä mausteseosta, jossa on basilikan ohella myös kuivattua rukolaa. Todella herkullista monenlaisissa ruuissa.

Rukola (sinappikaali)

Rukola ansaitsee ihan samat kehut kuin basilika. Se oli erityisen palkitseva parvekeviljelylaji tällaiselle salaatinpuputtajalle, joka on tottunut siihen, että rukolaa saa tasapaksun salaattiannoksen piristykseksi vain silloin, kun on jaksanut suunnata paremmin varusteltuun isompaan ruokakauppaan ostamaan sitä, ja sittenkin se on yleensä nuupahtanutta ja epäilyttävää, usein jostain kaukaa ulkomailta tuotua ja typerästi muovilaatikkoon pakattua tai vaihtoehtoisesti ylettömän hintavaa juuripaakkumultaruukkuversiota. Tästä syystä oli perin riemastuttavaa, kun pystyi vain piipahtamaan partsilla sakset ojossa ja palaamaan sieltä keittiöön iso annos tuoretta rukolaa mukanaan. Liki täydellistä.

Istutin uutta rukolaa tulemaan parvekelaatikoihin ja pienempiin muovipurkkeihin pitkin kesää, sillä yksi yksilö ei kestänyt kovin montaa leikkelykertaa tai jos kestikin, niin alkoi aika pian panostaa pelkän kukkavarren tekemiseen eikä enää ollenkaan lehtiin. Veden tarve ei ollut suuri, eikä myöskään lannoitteen. Tuholaisia ei tarvinnut torjua, ne häärivät ihan muiden kasvien kimpussa.

Monen herkullisen salaattiannoksen ja hyvin täytetyn voileivän lisäksi rukolaa saatiin myös kuivatettua ja purkitettua maustehyllyyn, kuten edellä basilikaa ylistäessäni mainitsin. Siinäkin käytössä se on aivan yliveto kasvi. Yksi suosikeistani. Varmasti kasvaa meillä sankoin joukoin myös ensi kesänä. Suosittelen luonnollisesti myös.

Lehtisalaatti

Jääsalaatti, siis eräs lehtisalaatin lajike, liittyi parvekepuutarhan sekalaiseen seurakuntaan kesäkuussa, kun tuli ostettua kaupasta sen verran hyväjuurisia ruukkusalaatteja, ettei millään raaskinut heittää elinvoimaista juuripaakkua pois. Kun tilaa, multaa ja vapaita kasvatusastioita löytyi vielä, päätyivät salaatit partsille kasvattamaan lisää lehtiä, joita sitten hyödynnettiin ravinnoksi koko kesän.

Istutimme verkkopurkeilla varustetut salaatit isompaan astiaan verkkoineen päivineen, etteivät juuret vaurioituisi. Pääosa isoimmista lehdistä oli ensin käytetty ruuanlaittoon, mutta reipas kimppu pieniä lehtiä oli vielä jäljellä, mikä takasi kasvin hengissäpysymisen. Kerran juurruttuaan salaatit tekivät ihan hyvää tahtia uusia lehtiä niin, että useammankin kerran kesän aikana pystyi kasaamaan salaattiannoksen kokonaan omalta parvekkeelta - pohjaksi jääsalaatin lehtiä, mausteeksi rukolaa ja basilikaa, sekaan kurkkua kuutioina ja pikkuisen myös maustepaprikaa ja tomaattia.

Hyvin satoa tuottava, helppohoitoinen, mukavan näköinen ja herkullinen salaatti jätti positiivisen mielikuvan. Ensi kesänä ehkä idätämme suoraan siemenestä paitsi tätä jääsalaattia myös muita lehtisalaatteja, ehkä ainakin friseetä, jos sen siemeniä ylipäätään saa jostakin.

Miksiköhän en ole ottanut salaateistamme yhtään kuvia? Kummallista.