Höttöpullaa

Harmaan ja sateisen laskiaistiistain ohjelma: pullanleivontaa ystävien kanssa. Käytimme vanhan kunnon Kotiruoka-kirjan juhlapullareseptiä, joka on eräänlainen muunnos ihan tavallisesta pullataikinasta. Se on vähän herkullisempi, (vähän epäterveellisempi) ja vähän juhlavampi. Hyvällä vaivaamisella ja kohottamisella pullista tuli tosi täyteläisiä ja höttöisiä!

Taikina kohosi ihan älyttömästi. Se oli jo ryömimässä kulhon reunojen yli.

Vaivaaminen tapahtui tyylikkäästi kumihanskat kädessä, koska vaivausnakkilaisella oli haava sormessa. Hanskoista tuli sen myötä tosi ällöttävän näköiset, mikä oli luonnollisesti hurjan hauskaa - olemmehan me sentään fiksuja ja filmaattisia akateemisia henkilöitä, joiden huumorintaju on hyvin jalostunut.

Pikkupullia pyöriteltiin kaksi ja puoli pellillistä, ettei vaan pääse loppumaan kesken. Ahnaita laskiaisenviettäjiä oli koolla kuitenkin peräti viisi. Jos nyt joku nokkela laskee, montako pullaa se tekee per pää ja kammoaa meitä, niin lohdutukseksi voin sanoa, että osa pullista meni kyllä pakastimeen pahan päivän varalle.

On aina tosi ihanaa, kun pullat onnistuvat hyvin ja niistä kypsyy sekä kauniita että maukkaita, etenkin kun niitä ei tule oikeastaan tehtyä kuin pari kertaa vuodessa.

Täytteeksi vatkattiin kermavaahtoa ja kiehautettiin mikrossa pikahilloa pakastemansikoista. Se on tavallaan paljon parempaa kuin oikea hillo, maistuu enemmän mansikoilta ja vähemmän sokerilta.

Valmis laskiaispulla ja kuppi kahvia - parhautta!