Vähemmän kertakäyttöinen esikko

Olen aina luullut, että keväisin myytävät, ihanat, kukkivat esikot ovat järjestelmällisesti kertakäyttökamaa. Kukat nuupahtavat alle viikossa, uudet nuput eivät koskaan avaudu ja lehdetkin vain kuolevat, eikä lannoittaminen tai jääkaappiin laittaminenkaan auta asiaa. No, nyt olen onnistunut pitämään esikkoni hengissä ja kukkivana jo yli kolme viikkoa, ja uusia nuppuja avautuu edelleen. Enkä ole tehnyt mitään sen erikoisempaa kuin antanut sille joka päivä aamuin ja illoin tilkan jääkylmää vettä. Jännittävää!

Muorinkukka ja tulilatva saivat seuraa.

Ostin esikkoni Prismasta helmikuussa, siirsin sen vähän myyntipurkkia isompaan ruukkuun, jota täydensin tavallisella kukkamullalla, ja laitoin suunnilleen etelän suuntaan avautuvalle ikkunalle muiden kasvien joukkoon. Ensimmäiset kukat ilahduttivat hyväkuntoisina ja kauniina varmaan viikon.

Keltainen esikko, se tuo kevään kotiin.

Pikkuhiljaa kukat alkoivat nuupahtaa, ja nypin niitä pois sitä mukaan, kun ne menivät rönttöiseen kuntoon. Uusia nuppuja kuitenkin avautui hyvää vauhtia.

Nuhjuuntuneistakin kukista piti ottaa kuvia.

Tällä erää esikko on yhä tosi nätti, vaikka kukkia alkaakin olla vähänlaisesti. Kaikista kuulemistani ja lukemistani esikon hengissäpito- ja elvytysmenetelmistä tämä on toistaiseksi ollut tuloksekkain. Aika palkitsevaa.

Enää pari kukkaa jäljellä, mutta kasvi on yhä hyväkuntoinen ja kaunis.

Haluaisin saada tämän pontevan yksilön selviämään vieläkin pidempään, kukinnan jälkeenkin. En ole kuitenkaan törmännyt yhteenkään kertomukseen esikon elättämisestä sisätiloissa vuoden ympäri. Kaikki ohjeet päättyvät siihen, että kukinnan päätyättyä kasvi istutetaan pihamaalle. Voiko se selvitä kukkaruukussa ikkunalla? Pitänee lähteä kokeilemaan.