Voiko allergikko-astmaatikko pitää huonekasveja?

Kirjoittaessani edellistä kasvipostaustani aloin miettiä, olenko puhunut täällä vielä mitään allergia-asioista huonekasvien kohdalla. Niinpä ajattelin sanoa nyt muutaman sanasen siitä. Pääasialliset tietolähteeni tämän asian suhteen ovat Allergia- ja astmaliiton julkaisut sekä liiton infosivu viherkasveista, enkä väitä olevani välttämättä mitenkään oikeassa, vaikka yritänkin tuntea nämä faktat mahdollisimman hyvin.

Ollako vai eikö olla?

Moni allergikko ja astmaatikko ei pidä huonekasveja lainkaan siinä pelossa, että ne saattavat aiheuttaa oireita. Kuitenkin kasvit parantavat sisäilman laatua ja ihmisten hyvinvointia. Mullan tonkiminenkin on ilmeisesti ihan terveellistä puuhaa. Viherkasviallergia on myös erittäin harvinaista.

Mikäli oireita ilmenee, on tietysti järkevää luopua niitä aiheuttavista kasveista. Sen sijaan en rohkaisisi pitämään kotia täysin kasvittomana pelkästään pelon tai epäilyn vuoksi. Aina voi kokeilla. Tietysti erityisen vakavan allergiataipumuksen kohdalla olisi hyvä kokeilla ensin kasvin lähettyvillä oleskelua vaikkapa jonkun tutun luona varmuuden vuoksi ennen kuin hankkii sitä omaan kotiinsa. Ihan toinen juttu onkin sitten se, jos ei halua omistaa huonekasveja, koska ei jaksa tai osaa pitää niistä huolta.

Lapsuudenkodissani on aina ollut tosi paljon kasveja - vaikka miltei kaikki perheessämme ovat allergikkoja. Allergia-asiaan suhtauduttiin niin, että jos uuden kasvin saapumisen myötä oireita ilmenee jollekulle, kasvista luovutaan. Jos epäiltiin oireita jonkin kasvin takia, siirrettiin se kauemmas makuu- ja oleskeluhuoneista epäilyn vahvistamiseksi. Noudatan edelleen samaa taktiikkaa.

Viirivehka kukkii. Siitepölyallergian riski.

Voimakkaasti tuoksuvia kukkia kuten hyasintteja emme pidä sisätiloissa, ettei haju pääsisi aiheuttamaan yliherkkyysoireita  - lukuun ottamatta tetenarsisseja pääsiäisen aikaan, niiden tuoksusta en ole viime vuosina enää saanut oireita. Pääasiassa meillä on nykyään vain sellaisia kasveja, joiden kohdalla allergian riski on tunnetusti hyvin pieni.

Vehkakasvit ovat poikkeus tähän, sillä monet niistä erittävät allergeenisia, mahdollisesti jopa myrkyllisiä yhdisteitä. Olen kuitenkin ymmärtänyt, etteivät yhdisteet vapaudu ilmaan, ellei kasvin lehdille kerry pölyä, johon tarttuneena ne vasta pääsevät leijailemaan. Ongelman voi siis käsittääkseni ratkaista viemällä kasvit säännöllisesti suihkuun ja huuhtelemalla pölyn pois lehdiltä. Näin allergikkokin pystyy mahdollisesti pitämään vehkoja. Ainakin minä olen toistaiseksi pystynyt.

Suihkuttaminen on hyvä ratkaisu toki useiden muidenkin kasvien kohdalla, jos lehdille kertyvää pölyä on muuten vaikea poistaa. Oli pölynkerääjä sitten kasvi tai vaikka koriste-esine, on se joka tapauksessa riski allergikolle ja astmaatikolle. Onneksi suihkuttelu tekee peräti hyvää useimmille viherkasveille. Sitä kannattaa siis tehdä.

Joskus kukkamullassa kasvaa hometta, joka saattaa luonnollisesti allergisoida. Olen nähnyt mullasta puskevan esiin jopa makrosieniäkin. Jos moista tapahtuu, kannattaa tietysti vaihtaa multa huolellisesti, mutta jos ongelma ei katoa, on kasvista syytä luopua.

Laikkuvehkan rankkasadepäivä. Pölyille kyytiä!

No, mitä minä tässä halusin nyt oikeastaan sanoa? Ettei kannata pelkästään pelon takia kieltäytyä huonekasveista ja niiden positiivisista vaikutuksista. Että kannattaa vaan rohkeasti kokeilla. Että minäkin moniallergikkona, astmaatikkona ja monille asioille yliherkkänä asustan ihan sujuvasti viidakon keskellä. Mutta myös, että hengellään ei tietenkään kannata leikkiä.