Syksyinen Konungsskär

Kun kesällä kävi ilmi, että tutkimusprojektimme kenttäkausi päättyy vasta syys-lokakuussa, ryhdyin jo henkisesti varautumaan hc-meriseikkailuihin syysmyrskyjen keskellä. No, nyt kesän kenttätyöt ovat paketissa, emmekä ole joutuneet merelle kertaakaan juuri minkäänlaisella tuulella.

Konungsskärin mertojennostokeikkaa jännäsin eniten, sillä se on saiteistamme uloimpana saaristossa. Mutta turhaan jännitin - syksyn viimeinen Konungsskär-keikka saatiin tehdä aivan ihanassa säässä. Aamu oli sankasti sumuinen, mutta Nauvossa näki jo hyvin. Pilvetkin kaikkosivat päivän edetessä, kun tuuli hiukan voimistui, joten aurinko pääsi lämmittämään.

Yliopistonmäki oli verhoutunut sumuun.

Meillä oli joku hämähäkki salamatkustajana veneessä.

Korpoströmissä oli hiljaista. Tankkauspiste ei toiminut, joten ajoimme sitten vajaalla tankilla.

Vesi oli tosi alhaalla!

Konungsskärin ja Birskärin välinen silta näytti olevan hassun korkea nyt, kun vesi oli laskenut niin paljon.

Päivä oli aluksi melko harmaa.

Jäkä jäkä.

Sitten aurinko tuli esiin. Oli niin kaunista että!

Autiotupa pensaikon takaa nähtynä.

Vaikka tuuli hiukan heräili päivän aikana, aallokko pysyi maltillisena.

Venepaikan kaikki "vedenalaiset piilokivet" olivat nyt näkyvillä. 

Tavallisesti tuo tukki on suunnilleen vedenrajassa. Jännittävää, miten pinnankorkeus voi vaihdella näin paljon!