Juhlallinen Porvoo-seikkailu

Vierailen Porvoossa ihan liian harvoin. Toveri Vieteripelle (isosiskoni) on asunut kauniimman karvaisemman puoliskonsa, toveri Vuohen kanssa siellä jo useamman vuoden, mutta olen ehtinyt piipahtaa heillä vain muutaman kerran. Nyt kun he päättivät viimein mennä vihille, oli ehdottomasti järjestäydyttävä paikalle, vaikka päivä olikin perjantai (koska maistraatti järjestää vihkimisiä vain perjantaisin) eli hiukan haasteellinen kaikkien työ- ja opiskeluaikataulujen osalta. Pääsimme kuitenkin lähtemään.

Starttasimme matkaan Turusta jo hyvissä ajoin aamulla, sillä halusimme ehtiä kierrellä kaupunkia ennen naimisiinmenojuttuja. Olimmekin perillä Porvoossa ruhtinaallisen etuajassa ja ennätimme hyvin käydä Brunbergin tehtaanmyymälässä (suklaata!) sekä fiilistellä vanhaakaupunkia ja kirkkoa ennen kuin piti kiiruhtaa maistraattiin. Vihkimisen jälkeen oli ohjelmassa vielä juhla-ateria ravintola Seireenissä ja lopuksi vielä kakkukaffet juhlakalujen luona Porvoon maaseudulla.

Porvoon vanhakaupunki on ihastuttava. Tässä tämä joku raatihuoneen tapainen. Suloisen värinen.

Jokirannan möykkyinen tie. Näkymä sillalle päin. Söpöjä taloja.

Porvoon perinteisen postikorttimaiseman punaiset venevajat. (Kai ne ovat venevajoja?)

Kävimme tietysti lelukauppa Riimikossa. Se on mainio paikka. Haluaisin tällaisen miniatyyrikasvihuoneen.

Riimikon pehmolelupaljoutta. Mäyrät ovat parhaita.

Kiipesimme kirkolle jyrkintä reittiä. Sulamisvedet virtasivat kunnon puroina tienreunassa.

Kirkon katolla kävi vilinä. Paikallisilla naakoilla oli meininki päällä.

Yhtäkkiä kaikki naakat ja varikset lähtivät joukolla lentoon. Varislintujen puuhia on niin hauskaa seurailla. Niillä tuntuu aina olevan jotain jännää meneillään.

Kävimme toki sisälläkin. Kirkot ovat upeita paikkoja. Urkumusiikkia, valoa korkeista ikkunoista, dramaattista arkkitehtuuria. Kaikkein eniten suosikkejani ovat nämä laivat.

Kirkon katto sisältä. Upeet maalaukset ja holvaukset. Me likes.

Sitten maistraattia kohti. Kivan kapea ja kaunis katu ja lisää söpöjä värikkäitä taloja.

Sitten syömään! Seireeni oli ihan mukava ravinteli. Listalta löytyi yksi kasvisruoka-annos, joka ei ollut pelkkä salaatti.

Toimme Vieteripellelle ja Vuohelle helmililjoja. Laitoimme ne tällaiseen kivaan peltipurkkiin.

Kakkukaffet olivat kerrassaan fiinit.

Mukava seikkailu! Porvoo on ihana paikka, ja rakastan juhlia. Toivottavasti Vieteripelle ja Vuohi toteuttavat aikeensa järjestää myöhemmin (kesällä) vielä isommat hääjuhlat, kun nämä vihkijäiset olivat kuitenkin aika pienimuotoiset.