Vesibussilla Ruissaloon

Fölillä on ollut köli jo toukokuusta lähtien. Siitä saakka olemme olleet aikeissa mennä jonain kauniina sunnuntaina vesibussiseikkailulle Ruissaloon naapurissa asuvien ystäviemme kanssa. Pari kertaa ehdimme jo tehdä alustavia suunnitelmia, mutta ne tyssäsivät aina johonkin. Lopulta tajusimme, että vesibussi liikennöi enää pari viikkoa, eikä meillä ole kuin yksi vapaa sunnuntai jäljellä, joten se lyötiin lukkoon.

Fölillä on nyt köli.

Mielikuvamme vesibussiseikkailusta sisälsi leppoisan kävelyn Kauppatorilta jokirantaa myöten vesibussin lähtöpysäkille Martinsillan kupeeseen, leppoisan matkustuksen alas auringonpaisteessa kimaltavaa Aurajokea, leppoisan saapumisen Kansanpuiston rannalle, leppoisan kävelyn vierailulle kasvitieteelliseen puutarhaan ja takaisin sekä leppoisaa ajanviettoa, pikniköintiä ja ehkä uimistakin rannalla ennen illan viimeisen vesibussivuoron lähtöä takaisin keskustaan.

Mielikuva ei sisältänyt rankkasadetta.

No, sitä me tietysti saimme. Säätä uhmaten päätimme kuitenkin lähteä matkaan - emme tasan halunneet missata kesän viimeistä mahdollisuutta vesibussiseikkailuun muka huonon sään takia! Uimakamppeet oli jätetty suosiolla kotiin, mutta suunnittelimme viettävämme enemmän aikaa kasvitieteellisellä. Jo kävelymatkalla vesibussin pysäkille alkoi fiilis kuitenkin käydä nihkeäksi, sillä ilma oli sen verran lämmin, että sadevaatteissa tuli tosissaan hiki.

Matka alkakoon!

Olimme ainoat asiakkaat jonossa Martinsillan laiturilla, eikä yhdeltäkään välipysähdykseltä noussut ketään kyytiin. Vesibussin henkilökunta suhtautui meihin hauskasti, kun pönötimme kannella nauttien matkasta, vaikka tuuli piiskasi pisaroita päin näköä. Siinä vaiheessa olikin vielä oikein riemukasta, ja Ruissalon suunnassa pilvipeite näytti jopa hiukan ohuemmalta. Vesibussilla matkustaminen oli hurjan mukavaa, enkä voi kuin toivoa, että se liikennöisi taas ensi kesänä.

Postikortti Turusta.

Kun nousimme kyydistä Kansanpuiston laiturilla, sade oli tauonnut jo miltei kokonaan. Tyytyväisinä kuljimme biitsille, missä sadat valkoposkihanhet pitivät jöötä. (Onneksi emme olleet aikeissakaan mennä uimaan.) Kuljeskelimme tovin rannalla, mutta pian taivas taas repesi ja vettä alkoi tulla kuin saavista kaataen.

Riensimme rantakahvilalle vain todetaksemme kuppilan olevan kiinni huonon sään takia. Jäimme siis pitämään piknikkiämme autiolle terassille. Sateen intensiteetti vaihteli rankasta tosi rankkaan. Tilanne oli hiukan huvittava. Syötyämme eväsleivät päätimme edetä suunnitelman mukaisesti kohti kasvitieteellistä puutarhaa.

Kansanpuiston ranta idyllisenä kesäpäivänä.

Sade ei hellittänyt. Soratie liettyi kuravelliksi, jonka läpi virtasi puroja, ja sinne tänne muodostui pieniä järviä. "Vedenpitävät" retkikengät kastuivat pian läpi. Pääskyt lensivät niin matalalla pellon yllä, että kansantiedon mukaan olisi voinut ennustaa tulossa olevan todella sateista säätä - jos ei olisi jo valmiiksi satanut kaatamalla. Marssimme menemään entistä määrätietoisemmin ja nauroimme entistä epätoivoisemmin.

Perillä kasvitieteellisellä istahdimme kahvilaan vertailemaan, miten vähän kuivaa pinta-alaa itse kunkin paidassa oli jäljellä, ja palkitsimme itsemme tänne asti pääsemisestä lämpimällä juomalla ja purtavalla. Samalla teimme muutoksen päivän seikkailusuunnitelmaan: emme jatkaisi matkaa enää mihinkään vaan palaisimme keskustan kautta kotiin ihan tavallisella bussilla, jonka kyytiin pääsee suoraan kasvitieteellisen kohdalta.

Sademetsässä satoi vähemmän.

Kyllä kasvihuoneissakin piti tietysti vähän pyörähtää, kun kerran paikalla oltiin, mutta päätimme kuitenkin tuoda ystävämme tutustumaan kasvitieteelliseen puutarhaan sekä ulkoa että sisältä joskus toiste hiukan kuivemmissa tamineissa ja vähemmän märässä säässä.

Itse sade ei sinällään haittaa minua, mutta märkänä oleminen ei pidemmän päälle ole järin mukavaa, eikä etenkään litsuvilla kengillä kävely. Jostain syystä aina unohdan, ettei rankkasateessa kannata lähteä ulkoilemaan oikeastaan millään muilla jalkineilla kuin kumisaappailla... No, olipahan ainakin erinomaisen mukavaa tulla seikkailun päätteeksi kotiin ja laittaa kuivat sukat jalkaan! Tragikoomisten sääolosuhteiden ansiosta tästä kehkeytyi myös aivan omalla tavallaan ikimuistoinen päivä.

Turun joukkoliikenne Föli jatkaa vesibussiliikennettään Martinsillan ja Ruissalon Kansanpuiston välillä vielä kuluvan viikon loppuun asti. Tämän kesän kokeilujakson jälkeen selviää, liikennöikö vesibussi myös tulevina kesinä. Pidetään peukkuja!

Vesibussi, vesibussi, siinä on kesäloman tahti...

#100hetkeäluonnossa (76/100)