Ei niinkään intensiivistä linturetkeilyä

Jouluna uhosin, että käytän välipäivät aivan tolkuttoman intensiiviseen linturetkeilyyn, jotta ehtisin havaita vielä ennen vuodenvaihdetta kaikki ne helposti havaittavissa olevat lintulajit, joita en ole vielä tänä vuonna kohdannut. No, arvata saattaa, miten hienosti homma lähti käyntiin eilisiltaisten joulurääppiäisbileiden jälkeen.

Tänään heräsin vasta iltapäivällä. Nousin ottamaan aamiaista. Menin takaisin petiin lojumaan. Nousin syömään jotain lounaan ja päivällisen välimuotoa. Palasin petiin. Nyt istun makuuhuoneen lattialla kahvikupin kanssa konvehtipapereiden ympäröimänä kirjoittamassa siitä, miten olin aikeissa viettää välipäivät. Yksi päivä käytetty linturetkeilyn sijaan yleiseen rappiollisuuteen, hiphei!

Pakko myöntää, että tässä vuoden lähestyessä loppuaan on alkanut iskeä eräänlainen pieni bongauspaniikki. Meillähän on ollut lintupinnakisa käynnissä tämän vuoden ajan toveri Pöllen kanssa, eikä vuodenvaihteeseen ja kisan päättymiseen ole tosiaan enää montaa päivää jäljellä. Nehän hujahtavat ohi ennen kuin ehtii edes huomata. Varsinkin tätä menoa.

Vielä syksyllä ajattelin rennosti, että ennätän kuitata ainakin kaikki tavoitelistani helpot lajit ihan kevyesti vielä ennen joulua, mutta sitten olinkin enemmän tai vähemmän flunssainen miltei koko loka-marraskuun, joten retkipäivät ja bongaukset jäivät siltä jaksolta vähiin. Nyt enää edes niiden "helppojen" havaitsemisesta ennen vuodenvaihdetta ei ole mitään takeita.

Ei sillä, että asialla oikeasti olisi paljon mitään merkitystä, sillä leikkiähän tämä on, mutta en voi kuitenkaan väittää, etteikö minulla kuitenkin olisi vähän levoton fiilis pinnakisan suhteen. Viimeksi, kun sain urkittua tietoja kilpakumppanini tilanteesta, hän oli havainnut reilut kymmenen lajia vähemmän kuin minä. Se ei ole mitenkään järin suuri etumatka. Sittemmin en tiedä, paljonko hän on kirinyt kiinni. Alkaa hiukan kuumottaa.

Ainakin muutamalla yhteisellä retkellämme on käynyt niin, että Pölle on saanut pinnan tai useammankin, mutta minä en yhtäkään. Monesti on sattunut niinkin, että olemme molemmat saaneet saman pinnan samalla hetkellä eli vaikka havainto onkin pidentänyt omaa pinnalistaani, on se pidentänyt myös Pöllen listaa vastaavasti.

Eletään jännittäviä aikoja. Raportoin sitten  vuodenvaihteen jälkeen, miten tässä "suuressa" lintuboungauskisassa lopulta kävi. Saapa myös nähdä, vaatiiko kisan häviäjä uusintakierrosta seuraavana vuonna.

Kuvissa jälleen talvitunnelmaa turkulaisittain. Nämä ovat kyllä marraskuun puolelta.