Pistokasvaihdon tulokkaita ja muita uusia huonekasveja

Meille on kotiutunut kesän aikana taas uusia huonekasveja. Vaikka toisaalta vanhoja on kuollut pois, silti sekä yksilö- että lajiluku on kasvanut. Olin mukana järkkäämässä kasvinvaihtotapahtumaa Turkuun alkukesällä Luontoliiton ja Huonekasviseuran ihmisten kanssa, ja sen myötä saapui koko joukko pistokkaita, joista ainakin osa näyttää asettuneen. Lisäksi muutama kasvi on ostettu ja pistokkaita saatu muualtakin.

Kasvitungosta kirjahyllyn päällä. Pistokkaat päätyvät aina ensin lasipurkkeihin hyllyn päätyyn odottamaan vuoroaan.

Lasken uusien tulokkaiden olevan osa kodin kasvikokoelmaa vasta sitten, kun ne ovat selvinneet vähintäänkin muutaman kuukauden ongelmitta ja osoittaneet asettuneensa meille. Jos kasvi on tullut taloon kukkivana, odotan kukinnan ohi ja seuraan tilannetta. Pistokkaat otan mukaan lukuun vasta, kun ne ovat istuttamisen jälkeen alkaneet kasvaa.

Alkukesän pistokasvaihtotapahtuman myötä saapuneista kasveista iso osa on edelleen vesipurkeissa odottamassa istutusta. Kaikilla on jo hyvät juuret, joten alkaa olla korkea aika etsiä niille ruukkuja. Saimme montaa sorttia rönsyliljaa, mistä olen iloinen, sillä meillä on vain yhdenlaista, ja minä tykkään rönsyliljoista tosi paljon.

Tökkäsin heti pistokasvaihdosta kotiin tultuani kaikki rönsyliljat samaan purkkiin. Aiheutin kauhean solmun.

Herttaköynnösvehkan pistokkaita on tullut sekä Krotin työpaikalta että kaverilta, ja saattoi joku oksa ilmestyä pistokasvaihdostakin. Niitä on joka tapauksessa paljon. Löysin myös pistokasvaihdosta pari pätkää kultaköynnöstä, joka on peräti vanhempaa kantaa kuin omani - näiden emokasvi oli jostain 60-luvulta peräisin.

Olemme saaneet kesän aikana myös paljon erilaisten juorujen pistokkaita. Ennen kuin saimme ne, satuimme myös ostamaan pari eri sorttista pikkutaimea, joten nyt meillä on aika monta juorua. Aiemmin ostamamme pikkutaimet laitoimme pyöreään lasimaljaan. Aluksi niiden seurana oli myös pitsilehti, mutta se kuoli aika pian. Juorut ovat sen sijaan pärjänneet.

Kirjavia juoruja lasipallossa, ai että!

Uusien saamiemme pistokkaiden joukossa on myös erikoisemman Monstera adansonii -peikonlehden oksa. Lajin suomenkielinen nimi on tietääkseni aarnipeikonlehti, mutta sitä sanotaan usein myös menninkäisenlehdeksi. Kyseessä on kuitenkin kaksi eri lajia, joista menninkäisenlehti (Monstera obliqua) on tietääkseni harvinaisempi ja sen lehdet ovat huomattavasti sirommat ja reikäisemmät. Molempia lajeja kutsutaan englanniksi nimellä monkey mask, mutta ilmeisesti nimi viittaa ennemmin aarnipeikonlehteen.

Aarnipeikonlehti, oletan.

Mehikasveja en todistetusti osaa vieläkään hoitaa. En tiedä, mikä menee vikaan. Nyt kyse ei ainakaan ole voinut olla liiasta kastelusta, sillä olen tuskin huomioinut niitä lainkaan kesän aikana. Silti kaikki keväällä istutetun mehikasviasetelman lajit ovat kuolleet, samaten pari uutta sitä varten hankittua ja valitettavasti myös tammikuussa ostettu pullomehivillakko. No, vanhat isot aaloet ovat yhä hyvässä kunnossa, joten en ole täysin toivoton.

Nämä kaikki menetettiin kesän aikana.

Ilmakasvien kanssa menee puolestaan hyvin. Olen ehkä todellakin oppinut jotain niiden elossa pitämisestä, sillä vähään aikaan ei ole tullut uusia menetyksiä. Siitä rohkaistuneena olen uskaltanut hankkia myös uusia lajeja. Nyt meillä on kolmen käpytillandsian lisäksi taas uusi Tillandsia caput-medusae, kookas Tillandsia juncea sekä nätti raidallinen Tillandsia butzii.

Tillandsia juncea on komea!

Kaksi kauniin kiemuraista ilmakasvia, Tillandsia butzii  ja Tillandsia caput-medusae.

Ostimme alkukesästä myös kauan haaveillun posliinikukan (Hoya), kun sitä oli saatavilla Plantagenista tosi edullisesti. Yleensä ostan pikkutaimia tai kasvatan kasvit pistokkaista tai jopa siemenistä, enkä shoppaile tällaisia isoja yksilöitä. Joskus tietysti tulee vanhoja kasveja kavereilta ja sukulaisilta ruukkuineen päivineen, mutta harvemmin kotiin saapuu isokokoista puskaa suoraan kukkakaupasta. Niinpä tämän sortin hankinnat tuntuvat aina omalla tavallaan jotenkin erityisiltä.

Posliinikukka sijaitsee kirjahyllyn edessä. Tarviiko niitä kirjoja nyt välttämättä saada sieltä...

Muita uusia tulokkaita ovat toveri Naakkulin lahjoittama mustanmerenruusu, siemenestä itse kasvattamamme avokado, uusi pikkusoilikki tammikuussa hankitun ja kevään aikana menehtyneen tilalle, aivan pienenä ja juuri juurtuneena pistokkaana saatu marmorilehti, niin ikään pistokkaana saatu ja vastoin odotuksiani heti kasvamaan ryhtynyt lehtikaktus, Avoimien puutarhojen päivänä yhdeltä puutarhalta ostettu pieni raspipallokaktus sekä kihokki, jonka hankimme juuri torjumaan hedelmäkärpäsiä.

Lisää kasvijuttuja kuitenkin taas myöhemmin. Kesän hösseli ei ole nähtävästi vieläkään aivan ohi, eikä normaali arkinen blogirytmi ole palannut. Syyskuun alku tarkoittaa kuitenkin opiskelija-arkeen palaamista, joten eiköhän se blogiarkikin sieltä löydy.